pakkoruotsi?

Terve! Olen pitkään miettinyt ”pakkoruotsin” tähdellisyyttä/tärkeyttä, peruskoulussa. Mielessä on käynyt useita eri vaihtoehtoja ”pakkoruotsin” tilalle. Vaikka Suomi on kaksikielinen maa, niin olen sitä mieltä, että ”pakkoruotsin” voisi korvata toisella kielellä kuten venäjä.

Näihin mielipiteisiini on ollut vaikuttamassa omien kokemusten lisäksi luokkalaisten ja rinnakkaisluokkalaisten kokemukset. Tosin myöskin pitkät mietinnät ja monta kertaa saman asian kelailu mielessä.
Olen tullut siihen tulokseen, että ”pakkoruotsi” luo paineita oppilaille ja vaikuttaa samalla keskittymiseen myös muihin aineisiin. Mutta jos ”pakkoruotsin” muuttaisi valinnaiseksi ja tilalle voisi valita taito- ja taideaineita uskon, että se parantaisi oppilaiden keskittymiskykyä koulussa ja näkyisi myös parempina koulunumeroina.

”Pakkoruotsin” kompastuskivi on siinä, että sitä yritetään tunkea väkisin oppilaiden päähän tai se aloitetaan liian myöhään. Joten, jos siitä haluttaisiin saada hyöty irti niin se pitäisi aloittaa jo samaan aikaan kun englanti ala-asteella. Tosin ongelmaksi voisi muodostua kielien sekoittaminen, vaikeudet oppia molempia kieliä. Toisaalta ala-aste ikäiset ovat nuoria ja tunnetusti nuorena oppii helpommin asioita.

Näiltä pohjilta, minulla on muutama mielipide ”pakkoruotsin” varalle.

1.  ”pakkoruotsi” muutettaisiin vapaasti valittavaksi aineeksi ja sen tilalle voisi ottaa taito- ja taideaineita

2. ”Pakkoruotsin” voisi muuttaa vapaasti valittavaksi kieleksi, eli voit valita joko Ruotsin tai jonkun muun koulunkielitarjottimelta.

3. ”Pakkoruotsin” tilalle voisi valita Venäjän, joten olisi kaksi vaihtoehtoa Venäjä tai Ruotsi.

En ole Venäjä-kantainen ihminen, mutta todellisuudessa näillä näkymin Venäjä tulee olemaan erittäin tärkeä kauppakieli tulevaisuudessa. Venäjän osaajalla on myöskin ERITTÄIN hyvät saumat työllistyä varsinkin alueilla, joissa liikkuu paljon Venäjän turismia.

Esimerkiksi Pk-seudulla jos osaat venäjää niin olet työhakemuksesi kanssa jonon kärkipäässä, näin olen itse kuullut ja ymmärtänyt.

(Käytin tekstissä paljon sanaa ”pakkoruotsi”, mutta sitä kuvataan sillä nimellä. Joten, luonnollisesti ihmiset jotka lukevat tämän ymmärtävät mistä puhun ja mitä tarkoitan)
-Janne

6 kommenttia artikkeliin “pakkoruotsi?”
  1. Esa Lehtinen sanoo:

    Tervehdys Janne!

    Yleensä inhoan sanaa ”pakko” etenkin kielten kohdalla. Ehkä ainoastaan äidinkielen opetusta voidaan pitää pakollisena, koska se on ”kaikkien muiden kielten äiti”. Sinänsä sinulla oli hyvinkin järkevää pohdintaa kielistä, mutta ruotsin kielestä voisin sanoa vielä sen, että moniin valtion ja kuntien virkoihin ja toimiin pääsemiseksi sen osaamista vaaditaan yhä. Samoin monissa yliopistoissa ruotsin kielen suorittamista edellytetään tutkinnon suorittamisen yhteydessä. Esimerkiksi omassa ”alma materissani” Helsingin yliopistossa asia on näin, ellei sitten tilanne ole lähiaikoina muuttunut. Muistan vielä parinkin opiskelukaverini valmistuminen viivästyi juuri ruotsin kielen suorittamisongelmista johtuen.

    Kielten opiskelu on aina hyödyllistä henkistä pääomaa. Englannin kielen ylivalta näkyy maailmalla, onhan ”huono englanti” jo nykyään maailman puhutuin kieli. Mutta muu kielitaito on aina hyväksi, sillä varsinkin jos menee töihin muualle kuin Suomeen, niin kohdemaissa pitää osata maan omaa kieltä eli Saksassa saksaa, Ranskassa ranskaa jne. Mielestäni meille suomalaisille muita tärkeitä kieliä englannin lisäksi on erityisesti saksa, Venäjä ja myös espanja (tietysti myös muut ovat tärkeitä). Omassa työssäni johtamis- ja henkilövalmennuksiin erikoistuneena konsulttina tietysti englanti korostuu työkielenä, mutta itse käytän työkielinä myös ruotsia ja saksaa riippuen asiakasyritysten sijainnista. Minun toisen yritykseni sijaintipaikkana on Tallinna ja asiakkaitamme on Suomen ja Viron lisäksi myös muissa Baltian maissa sekä Pohjoisessa Keski-Euroopassa. Nyt olemme laajentamassa toimintaamme myös Venäjälle. Tämän vuoksi, vaikka yrityksemme käyttökieli on englanti, olen joutunut opettelemaan puhumaan myös eestin kieltä sosiaalisissa tilanteissa ja nyt olen opettelemassa venäjää (ei ole helppoa!). Toissa vuonna haimme, head hunterin avulla, Suomesta venäjänkielen taitoista johtamiseen erikoistunutta konsulttia, mutta suureksi yllätykseksemme emme löytäneet! Onneksi sitten Latviasta löytyi sopiva ammattilainen. Vaikka Suomi EU:ssa pröystäileekin Venäjä-osaamisellaan, niin venäjän kielen hallitsevia ihmisiä meillä on vielä liian vähän. Olet aivan oikeassa siinä, että tarvitsemme lisää venäjän osaajia. Venäjä on suuri naapurimme ja yhteistyö heidän kanssaan edellyttää kielitaitoa.

    Osuit todella tärkeään aiheeseen. Kielistä on meille kaikille hyötyä ja niihin kannattaa panostaa. Hyvää opiskeluintoa sinulle!

    Terveisin Esa Lehtinen
    konsultti, yritysvalmentaja

  2. Kiitoksia Esa, hyvästä ja monipuolisesta palautteesta. Olet oikeassa siinä kun mainitsit että ruotsin kieltä tarvitsee yhä. Niiinhän se menee, mutta myös yks ongelma on se, että meidän kouluruotsillamme tai ainakaan peruskoulun ruotsilla, ei pärjää keskusteluissa. Varsinkaan jos yrittää ruotsissa kommunikoida, toki osa opiskelijoista pystyy varmasti kommunikoimaan myös peruskoulun ruotsin kanssa. Itsellä on vain huonoja kokemuksia yrityksistä kommunikoida ruotsiksi. Myös sen takia ruotsi täytyisi vähintäänkin säilyttää valinnaisena, koska moni tietää jo mihin pyrkii peruskoulun jälkeen ja jos siellä vaaditaan ruotsin jonkin sortin osaamista, niin oppilaat kyllä valitsevat sen. Vaikka se ei helpoin reitti olekkaan. Esimerkkinä jos olet varma menostasi ammattakouluun, niin et tarvitse ruotsia siellä, mutta aina on mahdollisuus, että haluat lähteä lukioon jatko-opiskelemaan niin silloin ruotsin opintojasi pitäisi täydentää joillakin ”ruotsia aloitteleville-tunneilla” . Yksi vaihtoehto olisi myös järjestää lukiossa aloituskurssi ruotsista. Näitä vaihtoehtoja kyllä riittää, mutta tuossa on pari näin alkuun. -Janne

  3. Marjaliisa V sanoo:

    Olen Janne hyvin paljon samaa mieltä kieliasiasta. En kuitenkaan ymmärrä sitä miksi yhteen ns vieraaseen kieleen liitetään sana pakko. Kaikki eivät ole kieli-ihmisiä joten muidenkin vieraiden kielien opiskelu on heille pakkoa. Miksi ruotsi ylipäätään on tärkeä? No julkisella sektorilla ainakin määrätyltä osin jopa vaaditaan todistus toisen kotimaisen kielen
    hallinnasta joten jossakin elämänvaiheessa sen osaaminen on erittäin tarpeellista. Kun meillä on Venäjän kanssa enenevässä määrin eri alueilla yhteistyötä niin venäjänkielen osaaminen siltä osin puoltaa paikkaansa. Se on kyllä oppimisen kannalta hyvin vaativa kielilaji ja olen miettinyt sitäkin miksi venäläiset osaavat niin heikosti esim englantia.
    Pakkoruotsisya puhuttaessa korostetaan englantia maailmankielenä, mutta englannin kielihän ei ole puhutuin kieli maailmassa vaan espanja
    jonka opetus tulee koulussa vasta lukiovaiheessa. Kun nyt ns Brix maat
    mm Brasilia elävät kasvun aikaan niin espanjan kielen osaaminen tulee
    varmasti kasvamaan, joten englannin rinnalle pitäisi tulla espanja vaihtoehtoisena kielenä . Hasta luego Marjaliisa V

  4. Esa Lehtinen sanoo:

    Tervehdys!

    En halua olla pedantti, mutta sen verran täytyy kertoa Marjaliisalle, että tällä hetkellä maailman puhutuin kieli on mandariininkiina (n. 950 miljoonaa puhujaa) ja espanja on toisena (n. 340 miljoonaa puhujaa). Espanjan kieli on tärkeä kieli mm. latinalaisessa Amerikassa, osassa Afrikkaa ja Aasiassa Filippiineillä. Tämän vuoksi itsekin laitoin espanjan tärkeiden kielien joukkoon. Sen sijaan on muistettava, että Brasiliassa, entisenä Portugalin siitomaana, pääkieli on portugali. Siinä Marjaliisa olet oikeassa, että englannin kielen ylivallasta johtuen tulisi kielivalikoimaa laajentaa Suomessa myös muihin suuriin kieliin.

    Ystävällisin terveisin Esa Lehtinen

  5. Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Mandariinikiinalla en olisi mualimalla pärjännyt, englanti on kelevannut kivasti kommunikointiin jopa Ruotsissa.
    Kuopion torilla seisoskeli pari savolais-ukkoa.
    Turistiryhmä siihen kyselemään, missä Kuopio Tanssii-tapahtuma.
    Ensin saksaksi, sitten englanniksi, viimein vieläpä ruotsiksi.
    Ukot senkun ravistelivat päätään.
    Turistit luovuttivat.
    Toinen ukoista, – Sen siitä suap, tyhyjän pyytämätäki. Kun ei oo ulukomaanelävillä kieltaitoo.
    Riitta

  6. Olen itse myös samaa mieltä, että espanjakin on tärkeä kieli. Mandariinikiinan puhuminen johtuu siitä, että sitä puhutaan maassa, josta löytyy eniten asukkaita. Samoin sitä puhutaan muualla aasiassa. Omasta mielestäni on kolme kieltä, jotka ovat kommunikaation kanssa tärkeimmät ovat espanja, englanti ja venäjä. Venäjä on noista tällä hetkellä vähiten hyödyllinen kieli, koska englantia ja espanjaa puhumalla pärjäät matkustellessa. Itse luottaisin ainakin tällä hetkellä siihen, että englannilla pärjään tarpeeksi hyvin ja uskon, että sillä pärjää paremmin kuin espanjalla maasta riippuen tietenkin. Mutta espanjan kielen opiskelun mahdollistaisi 2. ehdotuksen. Jossa oppilaat saisivat itse valita toisen kielen koulun kielitarjottimelta, riippuen tietenkin siitä, mitä koulussa on tarjolla. Terveisin Janne Liukkonen

Jätä kommentti

css.php